Ensimmäiset ihmiset toisella taivaankappaleella

Apollo 11 -lennon kuuhun laskeutumisen 35-vuotisjuhla heinäkuun 20. päivä vuonna 2004.

Heinäkuun 20. päivä vuonna 1969 Neil Armstrong oli ensimmäinen ihminen, joka painoi kengänjälkensä toisen taivaankappaleen pintaan. Hänen sanansa "tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri hyppy ihmiskunnalle", ovat jääneet elämään.

Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat kuumoduulilla kuun pinnalle ja Michael Collins jäi komentomoduulilla kiertämään kuuta.

Armstrong ja Aldrin liikkuivat kuun pinnalla noin kaksi ja puoli tuntia ennen paluutaan takaisin kuumoduulin suojaan. Kaikkiaan miehet olivat kuuhun laskeutuneena runsaat yhdeksän ja puoli tuntia.

Kolmen miehen matka kohti kuuta oli alkanut Floridasta heinäkuun 16. päivä Saturn V kantoraketilla. Laskeutuminen Tyyneen valtamereen tapahtui 24. päivä, joten koko matkan kestoksi tuli kahdeksan päivää, kolme tuntia ja 18 minuuttia.

Kuumatka onnistui ja toteutti Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn vuonna 1961 asettaman rohkean tavoitteen "lähettää ihminen kuuhun ennen vuosikymmenen loppua".

Yhdysvallat oli 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa ankarassa avaruuskilvassa Neuvostoliiton kanssa ja oli jatkuvasti jäljessä neuvostoliittolaisten saavutuksista. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tutkijat ovat päässeet kurkistamaan salaisiin arkistoihin ja niistä on paljastunut, että myös kuun tavoittelussa oli todellinen kisa, jonka yhdysvallat voitti. Neuvostoliiton kuuohjelma kaatui teknisiin vaikeuksiin ja myöskin Yhdysvaltojen Apollo-lentojen onnistumisesta seuranneeseen kuukilpailun häviöön.

Ilman vaikeuksia ei kuitenkaan Apollo-ohjelmakaan sujunut. Tammikuun 27. päivä vuonna 1967 lähtöalustalla tehdyssä harjoituksessa syttyneessä tulipalossa kuoli kolme astronauttia. Apollo 1 -kapselin sisällä olivat Gus Grissom, Ed White ja Roger Chaffee, kun kapselin sisällä syttyi tulipalo, jonka seuraukset olivat harjoituksessa käytetyssä puhtaan hapen ilmakehässä kuolettavan tuhoisat.

Toisen kerran astronauttien henki oli vakavasti vaarassa Apollo 13 -lennolla, jolloin kuuhun laskeutuminen oli jätettävä tekemättä, kun huoltomoduulin happisäiliö räjähti kesken matkan.

Pienempiä ongelmia oli myös Apollo 11 -lennolla, kun aivan sen kriittisillä kuuhun laskeutumisen viime metreillä tietokonejärjestelmä ylikuormittui ja antoi odottamattomia virheilmoituksia. Ihmisen ensimmäinen laskeutuminen kuitenkin onnistui.

Apollo-kuuohjelma päättyi Apollo 17 -lentoon joulukuussa 1972. Kuussa käveli kolmen ja puolen vuoden aikana kaikkiaan kuuden lennon miehistöt, yhteensä 12 astronauttia. Sen jälkeen ihminen on pysytellyt oman kotiplaneettansa kiertoradalla.

Tammikuussa 2004 Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julkisti tavoitteen, jonka mukaan ihmisen on lennettävä jälleen kuuhun, sitten Marsiin ja - Bushin sanoin - kosmokseen. Jää nähtäväksi astuuko ihminen taas pitkän tauon jälkeen kuun kamaralle Bushin tavoitteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä.

- - - - - -
Julkaistu: 16.7.2004